Valokuvatorstain haaste viikolla 48: Jotta en unohtaisi
Jotta en unohtaisi mistä maito tulee, kävelen usein Viikin koetilan pelloilla.

Valokuvatorstain haaste viikolla 48: Jotta en unohtaisi
Jotta en unohtaisi mistä maito tulee, kävelen usein Viikin koetilan pelloilla.

Tämän äitikin on lehmä.
Tai jotta ei unohtaisi mikä lehmä..
Söpöläinen. Mutta nuo korvakorut muistuttavat hyvin, mikä on tuonkin kaunokaisen kohtalo.
Korvakoruihin voisi meille ihmisillekin laittaa tärkeää tietoa, kuten osoitteen, ehkä pikkujoulujen aikana se on tarpeen. Kuvassa ihanan harmooniset värit.
Ihana katse. Onnistunut kuva
. Tykkään.
Monen mutkan kautta tuolta Viikin koetilalta maito sitten vihdoin ja viimein tulee meidän ruokapöytiimme. Nykyään kaikki pitää olla tarkoin merkittyä, kuten tuo lehmäkin.
Lehmästähän sitä saadaan….ammun maitoa.
On hyvä pitää mielessä, mistä ruoka tulee ja toivottavasti saamme sitä aina läheltä omasta maasta
Onpa onnistunut kuva, mikä katse. On hyvä pitää mielessä mistä maito tulee!
Mainio kuva ja vastaus haasteeseen:)
Pikkusen näkyy lehemää potuttavan tämä korvamerkintä
Ihanan onnistunut kuva ammusta! Pitää yrittää muistaa ettei se maito ole kaupan- vaan lehmänmaitoa.
Hieholla on nätit korvakorut!
Voi miten surullisen näköinen hän onkaan…
Makea otsatukka!
Minä luulin, että maito tulee kaupasta
Hyvä idea!!!
“Voiks lehmänmaitoo juoda??” kysys lapsen laps mult kerran..;DD Kaunis kuva kauniista lehmästä.
Nuo eivät ole kovin kivat muistilaput, muuten hieno kuva!
Liikkis! Ja niin vetoava katse ja iloiset ja pirteät korviksetkin. Vaan kelläpä naisella ei olisi.